Runotorstai – aiheena jäätelökesä

Väistin juuri ajoissa.

Polvet mullassa ötökkäjahdista.
Mahassa merkit pituusliusta.
Selässä jäljet pilvienkatselusta.

Tahmeat kädet huitovat edelleen kohti vaatien lisää.

Minä näin vain likaa ja pyykkiä.
En muistanut Elämän Suuria Riemuja.


omistettu niille aikuisille, jotka eivät enää muista millaista oli olla lapsi.

Runotorstai – aiheena ääni

se kiitää yli puiston kesäisen,
liitää kuin kaunein perhonen

huvikummulla se raikkaasti soi,
missä riemun laulu karkeloi

kuiskauksestakin sen tunnistan,
sen kaikkein rakkaimman.